Lämpövyöhykkeet

Maapallolla on neljä erilaista lämpövyöhykettä, joilla jokaisella vyöhykkeellä on erilainen ilmasto. Lämpövyökkeet jaetaan trooppiseen (kuumaan) vyöhykkeeseen, subtrooppiseen (lämpimään) vyöhykkeeseen, lauhkeaan vyöhykkeeseen ja kylmään vyöhykkeeseen.

Oheinen kuva havainnollistaa lämpövyöhykkeiden jakautumisen maapallolla.
Päiväntasaajalta navoille ilma viilenee.

Grönlanti kuuluu lähes kokonaan kylmään vyöhykkeeseen lukuunottamatta pieniä rannikko-osia, jotka kuuluvat lauhkeaan vyöhykkeeseen. Kylmän vyöhykkeen lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on n. 10 °C. 

Lämpövyöhykkeiden syntyyn suurin tekijä on se kun auringon säteily jakautuu eri tavoin maanpinnalle. Jokaisen alueen sijainti vaikuttaa sen saamaan auringonvalon määrään. Maapallon asento eli vuodenaika vaikuttaa myös auringon säteilyn määrään.

Mitä suorempi auringon tulokulma on maahan päin, sitä lämpimämpi kyseisellä alueella on. Eli auringon tulokulma vaikuttaa eri alueiden ilmastoon. Mitä viistommin auringon säteet osuvat maanpintaan, sitä suuremmalle alueelle auringon säteet kattaa, jolloin lämmön määrä on pienempi. Tämän takia päiväntasaajalla on huomattavasti lämpimämpää, kuin esimerkiksi Suomessa.

Myös maanpinnan muodoilla on merkitystä lämpövyöhykkeiden syntyyn. Tähän vaikuttavat korkeat vuoret, meret ja järvet. Sillä mitä korkeammalla maanpinta on, sitä viileämpi on myös maanpinta.